Sisäiset aistit

Sethin ja mentaalin todellisuuskäsityksen mukaan ”sisäinen” maailma on yhtä todellinen kuin ”ulkoinenkin” – tai oikeastaan mitään ulkoista ja sisäistä ei ole, koska kaikki on samaa mentaalia todellisuutta. Me fysikaalisessa todellisuudessa elävät kuitenkin pidämme merkityksellisinä sanoja ”sisäinen” ja ”ulkoinen”, joten myös Seth käyttää niitä; tosin hän usein huomauttaa, että ne ovat vain meidän ajattelumme mukaisia termejä aivan samalla tavoin kuin ”menneisyys” ja ”tulevaisuuskin” (ks. tarkemmin Aika). 

Artikkelissa Entiteetti, ego, identiteetti ja persoona selvitetään perusteellisesti itsen ja persoonan rakennetta Sethin mukaan. Hän puhuu sekä ”ulkoisesta egosta” että ”sisäisestä egosta”. Ulkoinen ego on se, joka kokee elävänsä fyysisessä todellisuudessa, johon me lähes täysin samaistumme, ja jolle ulkoiset – toisin sanoen nämä aivan tavanomaiset – aistimme kuuluvat. Ne ovat työvälineitä, joilla ulkoinen ego navigoi fyysisessä todellisuudessa.

Sisäisellä egolla on yhtä lailla omat aistinsa, jotka eivät ole fyysisten aistien suoria sisäisiä vastineita, kuten äkkiseltään saattaisi kuvitella. Seth esittelee varhaisessa materiaalissaan yhdeksän sisäistä aistia mutta hän on viitannut myöhemmässä materiaalissa, että niitä on enemmänkin ja että kaikki sisäisten aistien jakaminen erilaisiksi termeiksi on lähtökohtaisesti mielivaltaista, koska ne toimivat yhtenä kokonaisuutena. Sisäisten aistien lukumäärä ei varmasti olekaan millään tavoin tärkeä, sen sijaan tärkeää on ymmärtää, että sisäisillä aisteilla Seth pyrkii kuvaamaan sitä, miten sisäinen ego tai sisäinen itse toimii omassa ei-fyysisessä ympäristössään.

Huomionarvoista on kuitenkin, että koska me emme milloinkaan ole ”pelkästään” ulkoinen ego ja koska me emme voi mitenkään olla erossa sisäisestä itsestämme – sillä ulkoinen ego on sisäisen itsen projektio – meillä on fyysisten aistiemme ohella koko ajan käytössä myös sisäiset aistit.

”Sisäiset aistit toimivat aina huolimatta siitä erityisestä ympäristöstä, jossa persoona kulloinkin toimii. Sisäiset aistit tuovat koko persoonalle tasapainoa ja auttavat sitä olemaan yhteydessä elinvoimansa lähteeseen.” (ES 1:34)

Mikäli haluamme tutkia sisäisiä aisteja, kyse on siis vain siitä, että ylipäätään tajuamme, että meillä on tällaisia sisäisiä aisteja, mutta tajusimmepa tai emme, ne ovat koko ajan käytössämme. Voimme elää aivan normaalia elämää tiedostamatta näitä sisäisiä aisteja mitenkään. Asia kiinnostaneekin lähinnä itsetuntemukseen suuntautuneita ja kokonaisvaltaisesti itseään kehittäviä yksilöitä sekä niitä, jotka vakavissaan haluavat etsiä todellisuuden perustaa myös ei-fysikalistisesti.

”Ainoastaan sisäiset aistit antavat teille mitään todisteita elämän perustasta.” (ES 1:19)

Sisäiset aistit eivät ole osa fyysisen todellisuuden naamiointijärjestelmää, siksi ne ovat vapaita fyysisen todellisuuden lainalaisuuksista. Seth selvittää jo hyvin varhaisessa vaiheessa, istunnossa 20, että sisäiset aistit, toisin kuin ulkoiset aistit, ovat välittömiä eikä niiden välittämissä havainnoissa ole viivettä, koska ne toimivat sisäisessä todellisuudessa, jossa aikaa ei ole.

”Sisäisillä aisteilla on sellainen suora suora pääsy kehoon, jota ulkoisilla aisteilla ei ole. Sisäiset aistit välittävät keholle sisäistä maailmaa koskevaa materiaalia. Mieli on se, joka tämän informaation ottaa vastaan. Mieli, joka ei ole osa naamiointia, on vastaanotin sisäisten aistien välittämälle informaatiolle.” (ES 1:20)

Sisäiset aistit ovat myös käytössä siinä, mitä me pidämme ”yliaistillisena” havaitsemisena, kuten selvänäössä, telepatiassa ja välittömässä intuitiivisessa tietämisessä. Siksi tällaisia aisteja ei voida mitata tai koetella samalla tavoin kuin fyysisiä aisteja. Tätä tosiseikkaa tieteellisesti suuntautunut maailmankuvamme ei yleensä ymmärrä vaan pitää kaikenlaista puhetta yliaistillisista kokemuksista pikemminkin aivokemiallisina häiriötiloina kuin todellisina ja aitoina kokemuksina. Sisäiset aistit kuitenkin syöttävät meille informaatiota lakkaamatta. Tällaisia yliaistillisia kokemuksia tärkeämpää on Jane Robertsin mukaan kuitenkin se, että sisäiset aistit ”paljastavat meille riippumattomuutemme fyysisestä aineesta ja auttavat meitä tunnistamaan oman ainutkertaisen ja yksilöllisen moniulotteisen identieettimme ” (SM 19).

”Sisäisten aistien voidaan ajatella olevan muuntimia, joiden kautta erilaista informaatiota lähetetään persoonan oikeisiin kanaviin, sellaisiin kanaviin, jotka ohittavat tavanomaiset fyysiset kanavat.” (ES 3:126)

”Sisäiset aistit auttavat teitä havaitsemaan todellisuuden sellaisena kuin se on erillään fyysisestä maailmasta.” (SM 19)

Käytämme sisäisiä aisteja esimerkiksi nukkuessamme ja kokiessamme syvällisiä ykseys-, rakkaus- ja kaikkeuskokemuksia, jotka usein liitetään henkisissä perinteissämme valaistumiseen tai valveille tulemiseen. Erityisen hyvin sisäiset aistit tulevat ymmärretyksi, kun opimme näkemään selkounta, toisin sanoen kun tulemme unta nähdessämme tietoisiksi siitä, että näemme unta, ja alamme toimia unessamme tietoisesti. Tästä selkounennäkemisen taidosta on kirjoitettu useita hyviä (englanninkielisiä) oppaita, kuten Robert Waggonerin Lucid Dreaming: Gateway to the Inner Self.

Sisäisten aistien käyttöönotosta yleisellä tasolla Seth sanoo muun muassa seuraavaa:

”Sinun tulee ensinnäkin lakata samaistumasta täydellisesti [ulkoiseen] egoosi ja tajuttava, että kykenet havaitsemaan enemmän, kuin mitä egosi havaitsee. Sinun on vaadittava itseltäsi enemmän kuin koskaan aiemmin.” (SM 19)

”On myös totta, että sinun on ehkä opittava menetelmiä, joiden avulla kykenet havaitsemaan toisia todellisuuksia, yksinkertaisesti vain siksi, että et ole tottunut käsittelemään näitä muita tietoisia osia itsestäsi. Mutta nämä osat ovat aivan yhtä tärkeitä – ja myös yhtä järkeviä – arvokkaita ja todellisia kuin se tietoisuus, joka sinulle tavallisesti on tuttu.” (SM 19)

Huomaa, että Seth sanoo ”muita tietoisia osia itsestäsi.” Sethin mukaan olemme tietoisia todellisuudesta paljon laajemmin kuin mitä tavallisesti kuvittelemme. Kyse on vain siitä, että emme hoksaa olevamme tietoisia, jolloin monet sellaisetkin seikat, jotka oikeastaan ovat tietoisia, liitetään tiedostamattomaan tai alitajuiseen mielen osaan. Esimerkiksi me usein ”luemme” toista ihmistä – tai toisia elollisia olentoja – varsin suoraan ja teemme välittömiä johtopäätöksiä lukemastamme. Tällaista informaation kulkua tuskin voi sanoa alitajuiseksi vain siksi, ettemme pysähdy erittelemäänn, analysoimaan tai järkeilemään sitä. Hyvä esimerkki tästä on vaikka se, että kun kävelemme vieraassa kaupungissa ilta-aikaan kadulla, ”skannaamme” usein jatkuvasti, onko meidän turvallista mennä sinne tai tai tänne. Samoin usein arvioimme esimerkiksi vastaantulevaa koiraa; vaikuttaako se ystävälliseltä vai onko meidän syytä kiertää se kaukaa?

Tarkastellaanpa hieman niitä yhdeksää sisäistä aistia, joita Seth on meille varhaisessa materiaalissaan hieman avannut.

Yhdeksän sisäistä aistia

1. Sisäinen värähtelykosketus (inner vibrational touch) eli välitön suora havaitseminen
2. Psykologinen aika (psychological time)
3. Ajan käsittäminen (time perception)
4. Käsitteellinen aisti (conceptual sense)
5. Tunnettavissa olevan ydinolemuksen tiedostaminen (cognition of the knowledgeable essence)
6. Luontainen maailmankaikkeuden elinvoiman tunnistaminen (innate working knowledge of the basic vitality of the universe)
7. Kudoskapselin laajeneminen ja supistuminen (expansion and contraction of the tissue capsule)
8. Irtaantuminen naamioinnista (disentanglement from camouflage)
9. Energiapersoonallisuuden leviäminen (diffusion by the energy personality)

Jotkin Sethin luettelemista sisäisistä aisteista tuntuvat varmasti vaikeasti avautuvilta, kun toisiin pystyy jo niille annetun nimen perusteella hyvinkin samaistumaan kokemuksellisesti. Avataan näitä kaikkia kymmentä sisäistä aistia käyttäen hyväksi Jan Robertsin niistä tekemää koostetta The Seth Material -kirjan luvussa 19. (Kaikki seuraavat Seth-materiaalin lainaukset ovat kyseisen kirjan kyseisestä luvusta.)

1. Sisäinen värähtelykosketus

”Ajattele sisäisiä aisteja kuin polkuina, jotka johtavat sisäiseen todellisuuteen. Ensimmäiseen aistiin liittyy havaitseminen, joka on luonteeltaan suoraa, välitöntä tunnistamista, jossa havaitseminen tapahtuu paremman ilmaisun puitteissa sisäisen värähtelykosketuksen kautta. Kuvittele ihminen seisomassa tavanomaisella kadulla, jonka varrella on taloja, nurmikkoa ja puita. Tämä aisti sallii hänen tuntea kaikkien hänen ympärillään olevien puiden perustuntemukset. Hänen tietoisuutensa laajenee sisältämään sen, miltä tuntuu olla puu – joko yksittäinen puu tai ne kaikki yhdessä. Hän kokee olevansa mitä tahansa, mikä on hänen huomiokentässään: ihmiset, hyönteiset, ruohonkorret. Hän ei kadota tajua siitä, kuka hän itse on, vaan tuntee nämä tuntemukset hieman samoin kuin te nyt koette lämmön tai kylmyyden.”

Sisäinen värähtelykosketus on varmasti monelle meistä tuttu kokemus ainakin ohimenevästi tai aavistuksenomaisesti. Se on vähän kuin empatiaa mutta vielä tätä syvempää yhteyden kokemista.

2. Psykologinen aika

Psykologisen ajan avulla olemme yhteydessä sisäiseen maailmaamme. Katso tarkemmin otsikko ”Kelloaika ja psykologinen aika” artikkelissa Aika.

3. Ajan käsittäminen

Ajan käsittäminen liittyy siihen, miten havaitsemme ja tajuamme menneen, nykyhetken ja tulevaisuuden ja miten vapaudumme tällaisesta lineaarisesta aikakäsityksestä.

”Jos muistat [edellä mainitun] kuvitteellisen ihmisen, joka seisoo kadulla, muistat myös, että puhuin siitä, miten hän tuntee jokaisen elävän kohteen ykseydellisen olemuksen käyttämällä ensimmäistä sisäistä aistia. Käyttämällä tätä kolmatta sisäistä aistia hänen kokemuksensa laajenee. Jos hän haluaa, hän kykenee nyt kokemaan myös kaiken ympärillään olevan elollisen menneisyyden ja tulevaisuuden.”

Koska Sethin mukaan lineaarinen, menneisyydestä tulevaisuuteen kulkeva aika on vain fyysisen todellisuuden naamiointia ja kaikki tapahtuu samanaikaisesti, tämän sisäisen aistimme avulla voimme saada kokemuksen sellaisesta kaiken yhtäaikaisuudesta, jota on hyvin hankala sanallisesti selittää. Kokemus ajattomuudesta on kyllä ihan löydettävissä ja se myös tunnetaan erilaisissa henkisissä perinteissä. (Ks. Aika sekä Naamiointi ja perusolettamukset.)

4. Käsitteellinen aisti

”Neljänteen sisäiseen aistiin liittyy suora jonkin käsitteen tajuaminen paljon laajemmin kuin vain älyllisesti. Siihen liittyy tuon käsitteen kokeminen täydellisesti. Käsitteillä on sähköinen ja kemiallinen koostumuksensa [kuten ajatuksillakin]. Tietoisuuden molekyylit ja ionit muuttuvat käsitteen molekyyleiksi ja ioneiksi, kun se koetaan suoraan. Mitään elollista ei voi todella ymmärtää, elleimuutu siksi… Jos opit käyttämään hyvin kolmatta sisäistä aistia, jolloin tajuamisesta tulee spontaanimpaa, silloin kykenet käyttämään käsitteellistä aistia vapaammin.”

Kutsumme käsitteellistä aistia usein sisäiseksi tietämiseksi tai selvätietämiseksi. Monella meistä on varmasti kokemuksia siitä, miten jokin käsite – sanotaan nyt vaikkapa jälleensyntymä tai fyysisen elämän näytelmäluonteisuus – paljastuu yhtäkkiä intuitiivisesti niin suurella voimalla, että parhaimmillaan koko käsityksemme todellisuudesta muuttuu peruuttamattomasti. (Ks. myös Fysiikka ja sähkömagneettinen todellisuus.)

5. Tunnettavissa olevan ydinolemuksen tiedostaminen

”Muista, että sisäiset aistit toimivat yhtenä saumattomana kokonaisuutena ja että tämä minun tekemäni jako on vain summittainen. Viides aisti eroaa neljännestä siinä, ettei siihen liity jonkin käsitteen tajuamista… 

Tätä on vaikea selittää. Yrität ymmärtää ystävääsi käyttämällä fyysisiä aistejasi. Viides aisti sallii sinun mennä ystäväsi sisään. Se ei ole täysin käytettävissä teidän järjestelmässänne. Se ei viittaa siihen, että yksi entiteetti voisi jotenkin hallita toista. Siihen liittyy suora elävän ’kudoksen’ ydinolemuksen tunnistaminen. Käytän sanaa ’kudos’ varoen enkä tarkoita, että teidän pitäisi liittää se ruumiillisuuteen.

Kaikki entiteetit ovat tavalla tai toisella itseensä sulkeutuneita ja kuitenkin yhteydessä muihin. Tämän aistin avulla te puhkaisette sen kapselin, joka sulkee itsen sisäänsä… Ilman tätä aistia yksikään ihminen ei voisi koskaan ymmärtää toista. Tämä aisti on vahvempi versio sisäisestä värähtelykosketuksesta.”

Tästä lainauksesta käy hyvin ilmi se, miten vaikea sisäisistä asioista on ylipäätään puhua sellaisin termein, jotka ulkoiselle järjellemme ovat ymmärrettäviä. ”Kapselilla” Seth tarkoittaa enemmän tai vähemmän sitä, mitä meidän henkisissä perinteissämme nimitetään auraksi tai energiakehoiksi, siksi monikerroksiseksi järjestelmäksi, joka ympäröi fyysistä kehoamme ja Sethin mukaan siis koko itseämme. 

Ehkä saamme parhaan vihjeen tämän sisäisen aistin toiminnasta ajattelemalla sitä, miten ”yksikään ihminen ei voisi koskaan ymmärtää toista ihmistä” ilman tätä aistia. Meillä on varmasti monella kokemusta läheistemme kanssa siitä, miten jotenkin ymmärrämme heitä kaiken heidän käyttäytymisensä ja puheensa ”taustalla”, miten jotenkin tavoitamme heidän olemuksensa pintaa syvemmältä.

Oleellista on myös Sethin huomautus siitä, että sisäiset aistit toimivat kaikki yhtenä kokonaisuutena, joten meidän on aika vaikea erottaa sitä, milloin käytämme tai painotamme tästä kokonaisuudesta mitäkin osaa, ja kuten Jane jo aiemmin huomautti, niiden varsinainen tarkoitus on auttaa meitä ymmärtämään, että olemme muutakin kuin fyysisiä olentoja.

6. Luontainen maailmankaikkeuden elinvoiman tunnistaminen 

”Tämä on äärimmäisen alkeellinen aisti. Se liittyy entiteetin luontaiseen ymmärrykseen maailmankaikkeuden peruselinvoimasta, ja ilman tätä aistia mikään elinvoiman käsitteleminen ei olisi mahdollista – vähän samoin kuin et kykene seisomaan suorassa, jollei sinulla ensin ole synnynnäistä tasapainoaistia.

Ilman tätä kuudetta aistia ja sitä, miten sisäinen itsesi sitä käyttää, et kykenisi rakentamaan fyysistä naamiointitodellisuutta. Voit verrata tätä aistia vaistoon, siten kuin mitä te sillä sanalla tarkoitatte, vaikka se liittyykin koko maailmankaikkeutta koskevaan synnynnäiseen ymmärrykseen. Elävälle organismille annetaan tiettyä informaatiota koskien jotakin todellisuuden aluetta, jotta se kykenisi käsittelemään tuota aluetta. Sisäisellä itsellä on käytettävissään kaikki tieto, mutta organismi käyttää siitä vain osaa. Verkkoaan kutova hämähäkki käyttää tätä aistia lähes sen puhtaimmassa muodossaan. Hämähäkillä ei ole älyä tai egoa, ja sen toimet ovat puhtaasti spontaania, esteetöntä ja naamioimatonta sisäisten aistien käyttöä. Mutta niin hämähäkissä kuin ihmisessäkin on luontaisesti täydellinen ymmärrys maailmankaikkeudesta kokonaisuudessaan.”

Tämän aistin kokemisen kuvailu on vähän kuin yrittäisi selittää omaa olemassaoloaan; sitä ei voi irrottaa mistään erikseen tarkasteltavaksi, joten siitä ei oikein osaa sanoa mitään. Jonkinlaisen tunteen siitä saa yksinkertaisesti vain hiljentymällä ja ”tunnustelemalla” omaa olemustaan. Se ”perusvire”, joka omassa itsessä tuntuu, on se yksilöllinen olemisen tila, jossa koko todellisuus tai maailmankaikkeus kullekin meistä näyttäytyy.

7. Kudoskapselin laajeneminen ja supistuminen 

Kuten jo aiemmin todettiin, kapselilla tai kudoskapselilla Seth siis tarkoittaa kutakuinkin samaa kuin mitä me olemme tottuneet nimittämään ”auraksi”. 

”Tämä aisti toimii kahdella tavalla. Se voi olla itsen laajenemista tai suurenemista, sen rajojen tai tietoisen ymmärryksen leventämistä. Se voi myös olla itsen supistamista vielä tavallistakin pienemmäksi, jotta se voisi matkata muihin todellisuusjärjestelmiin. Kudoskapseli ympäröi jokaista tietoisuutta ja on oikeastaan rajoittava energiakenttä, joka estää sisäisen itsen energiaa valumasta ulos… Ei ole olemassa tietoisuutta ilman sitä ympäröivää kapselia. Näitä kapseleita on kutsuttu myös astraalikehoiksi.”

Jos ajattelemme kudoskapselin laajenemisen ja supistumisen merkitsevän auran tai energiakehojen laajenemista tai supistumista, monissa henkisissä perinteissämme on tästä asiasta paljonkin ymmärrystä kaikkine chakroineen, meridiaaneineen ja muine energiakanavineen.

8. Irtaantuminen naamioinnista

”Täydellistä irtaantumista naamioinnista tapahtuu teidän järjestelmässänne vain harvoin, vaikka se onkin mahdollista saavuttaa erityisesti käyttämällä psykologista aikaa. Kun psykologista aikaa hyödynnetään täysin, naamiointi vähenee hämmästyttävissä määrin. Irtaantumisen avulla sisäinen itse irrottautuu tietystä naamiointijärjestelmästä, ennen kuin se joko omaksuu sujuvasti jonkin toisen järjestelmän tai vapautuu kokonaan naamioinneista. Tämä tapahtuu sen avulla, mitä te kutsuisitte taajuuden tai värähtelyn muutokseksi; se on elinvoiman muuntumista yhdestä muodosta tai aspektista toiseen. Unitodellisuutenne suo teille jossain mielessä välittömämmän kokemuksen sisäisestä perustodellisuudesta kuin valvemaailmanne, jossa sisäiset aistit ovat niin suuressa määrin erossa tietoisuudestanne.”

Tätä aistia lienee varsin hankala kokea tietoisesti, johtuen vahvasta yhteydestämme siihen naamiointitodellisuuteen – siis fyysiseen todellisuuteen – jossa elämme. Jopa muistamamme unet ovat hyvin samankaltaisia kuin fyysisen todellisuuden naamiointi, ja kuten Seth monesti sanookin, jotta muistaisimme unemme, ne täytyy kääntää meille tutummalle kielelle, mikä merkitsee juuri fyysisen todellisuuden naamiointijärjestelmän käyttöä. (Ks. tarkemmin Naamiointi ja perusolettamukset.)

9. Energiapersoonallisuuden leviäminen

”Energiapersoonallisuus, joka haluaa tulla osaksi teidän järjestelmäänne tekee niin käyttämällä tätä aistia. Ensin energiapersoonallisuus hajottaa itsensä moniin osiin. Koska tulemista teidän tasollenne tai järjestelmäänne – sen osaksi – ei voi tehdä millään muulla tavoin, se on tehtävä mahdollisimman yksinkertaisesti ja sen jälkeen rakennettava vähitellen. Siittiösolu on tietenkin tällainen liittymisen väline. Sen jälkeen persoonan energia on koottava uudelleen.”

Tämän aistin käyttämisestä meillä ei tietenkään ole mitään muistikuvaa, mutta kaikki me olemme sitä käyttäneet, kun olemme fyysiseen todellisuuteen syntyneet. Jane Roberts arvelee, että sama aisti voisi liittyä esimerkiksi mediumistisiin aineellistumisiin tai vaikkapa siihen, kun ruumiista irtaantuessaan matkaa muihin kuin fysikaalisiin todellisuuksiin.