Suomentajalta

Aloitin oman matkani tietoisuuden ja todellisuuden luonteen tutkimiseen 1980-luvulla ensimmisestä varsinaisesta Seth-kirjasta, Seth puhuu. Sen jälkeen olen kulkenut pitkän matkan tutustuen aiheeseen niin akateemisesti kuin monenlaisia muitakin sisäisiä ja ulkoisia reittejä pitkin. On hieman hämmentävää todeta, että kaiken tämän tiedonhankinnan ja omien kokemusten jälkeen paras ja intuitiivisesti ymmärrettävin näkökulma tietoisuuteen ja todellisuuden luonteeseen löytyy minulle edelleen tästä materiaalista, joka tietenkin näiden vuosikymmenien työn jälkeen avautuu aivan uudella tavalla.

Seth-materiaalin voidaan katsoa alkavan siitä, mihin meidän fysiikan filosofiamme ja mielenfilosofiamme jää. Akateeminen filosofiamme on jäänyt pyörittelemään samoja ratkeamattomia kysymyksiä vuosisadasta toiseen, ja vaikka tieteellisen maailmankuvan sisälläkin on useita avoimia kysymyksiä – esimerkiksi juuri fysiikassa ja mielenfilosofiassa – jotka näyttäisivät osoittavan sen omien lähtökohtien ulkopuolelle, tälle tutkimusretkelle ei haluta tai uskalleta vakavasti lähteä. Koko tieteenfilosofiamme perustuu tietyille yhteisesti sovituille säännöille, joista keskeisin on se, että mitään pohjimmiltaan ei-fysikaalista ei voi – tai suorastaan ei saa – olettaa. Tämä johtaa täydellisiin umpikujiin tietoisuuden tieteellisessä tutkimuksessa, olipa kyse filosofiasta tai neurotieteistä.

Ponnisteltuani itse suhteellisen pitkään ja perusteellisesti akateemisen mielenfilosofian peruskysymysten parissa jouduin lopulta toteamaan, että asiat eivät ratkea tai edisty sitä kautta. Tieteellinen, todellisuuden fysikalistiseen ontologiaan perustuva tarkastelutapa, jossa itsessään ei ole mitään vikaa, ei kuitenkaan sovi kaikenlaisten todellisuuden ilmiöiden tarkasteluun, haluttiinpa tai väitettiinpä näin kuinka kiihkeästi tahansa. Mieli, tietoisuus ja todellisuuden perimmäinen luonne sekä eritoten ihmisen subjektiivinen kokemusmaailma ovat juuri tällaisia kysymyksiä, jotka avautuvat huonosti, jos laisinkaan fysikalistiseen todellisuuskäsitykseen ja objektiivisuuteen perustuvan tieteellisen tiedonmuodostamistavan avulla. On siis löydettävä toinen tie.

Jane Robertsin Seth-materiaali tarjoaa tällaisen toisenlaisen tien, joka haastaa lukijan ottamaan käyttöönsä loogisen ja rationaalisen ajattelunsa lisäksi myös kokemuksellisen ja intuitiivisen ymmärryksensä. Me emme ole pelkästään ”järjellisiä” olentoja vaan eläviä, muuttuvia, kokevia, subjektiivisia ja ehkä mystisiäkin olentoja, joilla on sekä kyky aistia todellisuutta tavanomaisten fyysisten aistien ulkopuolella että taito muodostaa tietoa ja ymmärrystä todellisuudesta muutoinkin kuin rationaalisesti ja objektiivisesti.

Jane kertoo Seth johdannossaan seikkaperäisesti, kuka ja mikä Seth hänen käsityksensä mukaan on, ja saman löydät tiivistetysti tämän sivuston kohdasta Kuka tai mikä Seth on? Mutta olipa Seth miten tahansa ”todellinen” tai ”epätodellinen” omana itsenäisenä olentonaan, Seth-materiaali osoittaa sen, että meillä ihmisillä on kyky tuottaa ymmärrystä – ja ehkäpä jopa tietoa – paljon laajemmassa merkityksessä ja paljon moninaisemmin keinoin, kuin mitä tavallisesti pidämme mahdollisena.

Seth-materiaali on varsin laaja, ja käsittää kymmenen kokonaan sanellun kirjan lisäksi yhden Janen itsensä tekemän koosteen ensimmäisistä 510 istunnosta (The Seth Material) sekä noista samoista istunnoista tehdyn 9-osaisen suoran translitteraation, joka on julkaistu englanniksi nimellä The Early Sessions. Ensimmäinen kokonaan sanelluista Seth-kirjoista, Seth puhuu jatkaa suoraan istunnosta 511 tammikuun 21. päivänä 1970.

Koska monet istunnot tai osat niistä ovat käsitelleet myös henkilökohtaisia asioita, joita ei ole otettu mukaan varsinaisesti saneltuihin kirjoihin, näistä istunnoista tai niiden osista on julkaistu 6-osainen erillinen sarja nimellä The Personal Sessions. Jane piti myös vuosikausia ESP-taitoihin liittyvää omaa kurssiaan, jonka puitteissa Seth myös esiintyi ja puhui kurssilaisille usein paljon vapaamuotoisemmin kuin sanellessaan omia kirjoja. Sue Watkins, Janen ESP-kurssilainen, joka on mukana myös muutamassa Seth puhuu -kirjan istunnossa, on koostanut kaksiosaisen kirjan näistä ESP-kurssien istunnoista nimeltään Conversation with Seth, Book One & Book Two. Lisäksi Jane on itse kirjoittanut usean omissa nimissään olevan kirjan, joiden sisältö pohjautuu enemmän tai vähemmän Seth-materiaaliin.

Seth-materiaalia, jota tuotettiin vuodesta 1963 aina Jane Robertsin kuolemaan saakka vuonna 1984, on kaiken kaikkiaan siis tuhansia sivuja. Näiden jo suomennettujen ja myöhemmin suomennettavien Seth-kirjojen myötä myös me suomalaiset lukijat pääsemme osalliseksi tästä hämmästyttävästä todellisuuden luonnetta koskevasta materiaalista. Kaikkea Seth-materiaalia tuskin tullaan koskaan kääntämään suomeksi mutta ajatukseni on – omalla kohdallani – että kaikki kymmenen varsinaista Seth-kirjaa julkaistaisiin suomeksi seuraavien vuosien aikana. Ne ovat.

1. Seth puhuu (Seth Speaks). Arvioitu julkaisuajankohta 05/23

2. Henkilökohtaisen todellisuuden luonne (The Nature of Personal Reality). Arvioitu julkaisuajankohta 07/23

3. The Unknown Reality, vol 1  [Tuntematon todellisuus 1]. Arvioitu julkaisuajankohta 12/23.

4. The Unknown Reality, vol 2  [Tuntematon todellisuus 2]. Arvioitu julkaisuajankohta 05/24.

5. The Nature of Psyche: Its human expression [Psyyken luonne: Ihmisen psyyke]

6. The Individual and the Nature of Mass Events [Yksilö ja kollektiivisten tapahtumien luonne]

7. Dreams, “Evolution” and Value Fulfillment, vol 1 [Unet, ”evoluutio” ja arvototeutuma 1]

8. Dreams, “Evolution” and Value Fulfillment, vol 2 [Unet, ”evoluutio” ja arvototeutuma 2]

9. The Magical Approach: Seth Speaks about the Art of Creative living [Maaginen lähestymistapa: Seth puhuu luovan elämisen taidosta]

10. The Way Toward Health [Tie terveyteen]

On helppo nähdä, miten monet uuden ajan henkisyyteen liittyvät käsitteet ja näkemykset juontavat juurensa Seth-materiaaliin. Erityisen hyvin tämä tulee esille sarjan toisessa kirjassa Henkilökohtaisen todellisuuden luonne. Seth-materiaalia olisi hyvä lukea jokaisen, joka on kiinnostunut sellaisista populaareista itseapukirjallisuuden teemoista, kuten positiivinen ajattelu, ilmentäminen eli manifestointi tai suggestiot ja alitajunnan voima, sillä kovin usein näissä suurelle yleisölle tarkoitetuissa kirjoissa esitetään asiat varsin yksinkertaisessa muodossa eikä ymmärretä niitä mekanismeja, jotka näiden edellä mainittujen ilmiöiden takana on. Voimalauseita toistellaan, aarrekarttoja piirrellään ja kielteisiä ajatuksia muunnellaan myönteisiksi ja koko touhuun kyllästytään, kun ei saadakaan välittömiä tuloksia tai mikään ei näytä muuttuvan.

Seth tuo selkeästi kirjoissaan esille sen, miksi näin on ja miksei asia ole niin yksinkertainen, että yksi myönteinen suggestio muuttaisi vuosikausia – tai vuosikymmeniä – jatkuneiden kielteisten ja usein tiedostamattomien suggestioiden synnyttämän tilan esimerkiksi terveyden tai taloudenpidon suhteen. Populaarin itseapukirjallisuuden ja niin sanotun uushenkisen (new age) kirjallisuuden voidaan sanoa menneen monessa mielessä harhaan juuri siinä, että taustalla vaikuttavia mekanismeja – ihmisen sisäisen uskomusmaailman luonnetta – ei niissä tunneta ja osata selvittää. Eritoten Seth-kirjojen toinen osa, Henkilökohtaisen todellisuuden luonne, on varsin oivalluttavaa luettavaa tässä suhteessa, sillä se pistää meidät todella pohtimaan, mistä ja miten henkilökohtaisesti – ja kollektiivisestikin – kokemamme todellisuus oikeastaan muodostuu.

Meillä ihmisillä on tapana jäädä kiistelemään sanoista ja termeistä, mutta yksittäisiin sanoihin ei kannata takertua etenkään Seth-materiaalin suhteen. Seth itsekin tuo tekstissään esille sen, miten mutkikas ja häiriöaltis prosessi tällaisen tiedon välittäminen yhdestä todellisuudesta toiseen on. Ymmärrät varmasti tämän hyvin, jos ajattelet, että on tarvittu monta käännöstä siihen, että voit lukea tätä kirjaa suomeksi: Sethin on täytynyt ensin kääntää omat kokemuksensa ja havaintonsa omasta todellisuudestaan käsin sellaiseen muotoon, että Jane voi ne ymmärtää. Tämän jälkeen Seth-Janen on täytynyt kääntää Sethin alkuperäinen tieto englanninkielisiksi sanoiksi, jotta Robert – hänen miehensä, joka toimi kirjurina Seth-istunnoissa – voisi ymmärtää ne. Tämän jälkeen minä olen joutunut valitsemaan englanninkielisille sanoille suomalaiset vastineet, ja kuten on tunnettua, eri kielissä ”samoilla” sanoilla voi olla varsin erilaiset merkitykset.

Muistuttaisin tässä vaiheessa siitä, miten erinomaisesti Ihmeiden oppikurssi (IOK) – toinen kutakuinkin samoihin aikoihin vastaanotettu merkittävä teos – kiteyttää sanoihin ja kieleen liittyvän ongelman: ”Älkäämme kuitenkaan unohtako, että sanat ovat vain symbolien symboleita. Siten ne ovat kahdesti loitontuneet todellisuudesta” (OK-21.1.9–10). Älkäämme siis jääkö tuijottamaan sanoja ja kiistelemään sanavalinnoista vaan yrittäkäämme ymmärtää, mitä sanojen takana on ja mille ne ovat symbolien symboleita.

Sethin maailmankuvassa kaiken symbolisuus on hyvin keskeisessä asemassa. Meidän on ehkä helppo ajatella, että esimerkiksi unissa näkemämme kuvat ovat symbolisia, mutta aika harvan ajattelu taipunee siihen, että myös kaikki se, mitä fyysisillä aisteillamme havaitsemme on symbolista; se on symbolinen kuva sisäisestä todellisuudestamme. Näin kun sanon, esimerkiksi, ”puu”, tuo puu-sana on sisäisen puun aistihavainnoiksi kääntyneen symbolin symboli. Sanat ovat toden totta symbolien symboleita.

Kenties kaikkein keskeisin Sethin filosofinen sanoma on se, että todellisuus on mentaali. Asian voi myös ilmaista niin, että tietoisuus, mieli tai sielu – jos näitä sanoja käytetään toistensa synonyymeinä – tuottaa kaikki eri todellisuuksien ilmiöt – myös tämän aistein havaitsemamme fyysisen todellisuuden. Mielenfilosfiassa on kyllä haaroja, jotka ovat tähän suuntaan kallellaan, mutta on varsin harvinaista, että vakavasti ajateltaisiin marssijärjestyksen olevan se, että tietoisuus on ensisijainen ja kaikki muu sen ilmentymää; fyysisesti kokemamme todellisuus on niin vakuuttavan todentuntuinen, että meistä tuntuu tavallisesti siltä, että on sulaa mielenvikaisuutta ajatella, että asia olisi jotenkin toisin. Juuri tätä ajatustemme lukkiutumaa Seth pyrkii tuotannollaan avaamaan.

Sethillä oli tapanaan usein sanella teksti aivan välimerkkejä myöten, mutta johtuen sekä kielestä toiseen kääntämiseen liittyvistä ongelmista että suomen ja englannin kielien erilaisuudesta lauserakenteita on joskus jouduttu myös käännöksissä hiukan muuttamaan kielen paremman juoksevuuden takia. Lisäksi välimerkkien käyttö on erilaista englannin kielessä kuin suomen kielessä, ja suomennoksissa on sovellettu suomen kielelle ominaisempaa välimerkkien käyttöä. 

Sethillä on lisäksi tapanaan käyttää asioiden kuvailemiseksi sellaisia omia erityisiä sanojaan ja käsitteitään, joista osaa ei ole aiemmin ollut edes englanniksi olemassa – ainakaan siinä mielessä, jossa Seth niitä käyttää. Näin olen minäkin joutunut kehittämään uusia käsitteitä meille suomalaisille. Omien sanojensa mukaan Seth myös haluaa tietoisesti välttää sellaisia termejä, jotka herättävät vahvoja ennakkomielikuvia. Eräs tällainen sana on ”sielu”, jonka tilalla hän käyttää usein sanaa ”entiteetti” tai käsitettä ”kokonainen itse”.

Esimerkkinä Sethin omista uudismuodosteista on termi ”value fulfilment”, joka on varsin keskeinen Sethin todellisuuskuvauksessa ja jota hän käyttää monessa tekstissään. Tämä ”arvototeutumaksi” kääntämäni käsite merkitsee sisäisen todellisuuden kuvauksessa kutakuinkin samaa kuin kasvu tai kehittyminen fyysisessä maailmassa.

Toinen Sethin erityinen käsite on ”gestalt”, joka on meille entuudestaan tuttu psykologiasta mutta jota Seth käyttää aivan omalla tavallaan. Sana esiintyy paitsi erikseen myös erilaisina käsitteinä, kuten ”pyramid gestalt”, ”gestalt consciousness” tai ”psychological gestalt”. Olen kääntänyt termin ”kokonaishahmoksi” tai pelkästään etuliitteeksi ”kokonais-”, ja sillä viitataan kaikissa yhteyksissä sisäisen todellisuuden rakenteeseen.

Vielä muutamia erityisiä termejä mainitakseni Seth käyttää sanaa ”camouflage” ja käsitettä ”root assumptions” kuvaamaan mille tahansa todellisuudelle (niitä on loputtomasti!) ominaisia lainalaisuuksia. Nämä käsitteet kääntyvät hyvin suoraan ”naamioinniksi” ja ”perusoletuksiksi”. Esimerkiksi fyysisellä todellisuudella on omat naamiointinsa ja perusolettamuksensa, jotka ovat erilaisia kuin vaikkapa niissä todellisuuksissa, joista näemme unta, puhumattakaan niistä lukemattomista muista todellisuuksista, jotka jäävät fyysiseen todellisuuteen suuntautuneen tietoisuutemme ulkopuolelle useimmiten täysin.

Seth puhuu myös esimerkiksi ”hetkipisteistä” (moment points) tai koordinaattipisteistä” (coordination points), joiden – ja muiden samankaltaisten termien – merkitys toivon mukaan avautuu lukijalle Seth-kirjoista. Selvitän näitä peruskäsitteitä myös tämän sivuston osiossa Sethin todellisuuskuva, jossa on myös pieni sanasto.

Useimmat Sethin käyttämät peruskäsitteet selvitetään tipoittain jo varhaisempien istuntojen aikana, jotka siis on kokonaisuudessaan translitteroitu 9-osaiseksi (englanninkieliseksi) kirjasarjaksi The Early Sessions (istunnot 1–510). Varhaisten istuntojen kirjaimelliset translitteraatiot sisältävät varsinaisen asian lisäksi valtavasti henkilökohtaista materiaalia sekä esimerkiksi kuvauksia Sethin selvänäkö- ja kaukokatsomiskokeista. Kaiken kaikkiaan tätä varhaista materiaalia on noin 3500–4500 sivua riippuen siitä, miten sivu määritellään – paljon joka tapauksessa.

Pidän Seth-materiaalia ja Ihmeiden oppikurssia mainiosti toisiaan täydentävinä oppaina, jotka molemmat haastavat meidät ajattelemaan toisin. Onkin mielenkiintoista, että molemmat nämä materiaalit, Seth ja Ihmeiden oppikurssi, välitettiin meille osapuilleen samoihin aikoihin 1960-luvulta alkaen. Siinä missä Ihmeiden oppikurssin materiaali oli valmis 70-luvun puolessavälissä, Jane jatkoi työtänsä Sethin kanssa kuolemaansa saakka 80-luvun puoleenväliin. Ajattelen niin, että Ihmeiden oppikurssi antaa meille toisenlaisen perspektiivin oman ajattelutapamme muuttamiseksi, ja vaikka myös Seth-materiaali on varsin käytännöllistä, se myös taustoittaa teoreettisesti – metafyysisesti ja ontologisesti – hyvin sitä, mitä Ihmeiden oppikurssikin meille opettaa. Suosittelen lukijaa tutustumaan Seth-materiaalin lisäksi myös Ihmeiden oppikurssiin. Ellei lähes 1500-sivuista Kurssia jaksa heti lähteä lueskelemaan, sisään sen maailmankuvaan pääsee hyvin lukemalla esimerkiksi Gary R. Renardin kirjan Maailmankaikkeus katoaa tai Ihmeiden oppikurssin suomentaneen Pirkko Pelkosen kirjat Ihmeiden oppikurssia selkosuomeksi 1 ja 2. Olen myös itse kirjoittanut (entisellä nimelläni Juha Pitkänen) Ihmeiden oppikurssin sisältöä avaavat kirjan Vapaus valita ja myöhemmin nykyisellä nimelläni niin ikään Ihmeiden oppikurssiin perustuvan kirjan Kamalan ihanat ihmissuhteet.

Toivotan sinulle antoisaa lukumatkaa Sethin täysin toisenlaiseen kuvaukseen todellisuuden luonteesta, kuin mihin me tavallisesti olemme tottuneet.

Juha Kuvajainen